”For science. You monster.”:en jämförelse av språkets direkthet i svenska och finska översättningar av ansiktshotande akter i portal 2

Abstrakt. Spelöversättningar utgör ett relativt nytt fält för forskning inom översättningsvetenskap. Denna pro gradu-avhandling är en studie över undertexter till ett spels spetsiga repliker. Ett syfte med denna undersökning är att beskriva det digitala spelets svenska och finska översättningar. Som ett deskriptivt resultat presenteras en jämförelse av översättningsstrategier i måltexterna. En speciell forskningsfråga är att jämföra språkets direkthet i översättningarna. Hypotesen är att ansiktshotande talakter uttrycks mer direkt i den finska än i den svenska undertexten. Avhandlingens teoretiska bakgrund inleder till teman av spelforskning, audiovisuell översättning och spellokalisering. Översättningsstrategier behandlas enligt Memes of translation: The spread of ideas in translation theory av Andrew Chesterman (2016). Översättningsstrategier indelas i pragmatiska, semantiska och grammatiska kategorier som innehåller flera strategier. Källan till artighetsteorins begrepp ansiktshotande akter är Politeness: Some universals in language usage av Penelope Brown och Stephen C. Levinson (1987). Ansiktets negativa sida betyder en gemensam uppfattning om en persons önskan att vara fri att agera utan externa inskränkningar, och den positiva sidan betyder önskan att vara accepterad av andra. Forskningsmaterialet kommer från datorspelet Portal 2 (2011) där källspråket på ljudspåret är engelska. I översättningsanalysen observerar jag relationen av källtextens ansiktshotande akter till motsvarande undertextavsnitt och så identifierar översättningsstrategier. Fokuset i analysen är talakter som hotar det positiva ansiktet. Målspråkens direkthet jämför jag kvalitativt med hjälp av översättningsstrategier. De kvantitativa resultaten grundar sig på den kvalitativa analysen och berättar vilka översättningsstrategier som har använts i måltexterna. Analysresultatet visar att översättningen på finska tenderar använda mer direkt språk än översättningen på svenska: 66,7 % av de 24 analyserade ansiktshotande akterna uttrycks mer direkt på den finska måltexten. Den svenska måltextens språk är mer direkt i 25,0 % av alla analyserade fallen. Pragmatiska översättningsstrategier förekommer ungefär lika ofta i båda måltexterna. Ett undantag är illokutionsbyte som är mer frekvent i den svenska måltexten. Semantiska översättningsstrategier är mer allmänna i den finska måltexten. Av dessa är speciellt distributionsbyte mer frekvent i den finska texten. Grammatiska översättningsstrategier förekommer oftare i den svenska undertexten. Den mest typiska översättningsstrategin i materialet är direkt översättning som är en grammatisk strategi och förekommer oftare i den svenska måltexten. Översättningsstrategiers påverkan på språkets direkthet varierar. Exempelvis illokutionsbyte verkar bidra till indirekthet i ansiktshotande akter i den svenska texten. Mer direkta slutsatser skulle förutsätta ny kvantitativ forskning.Tiivistelmä. Pelien käännökset muodostavat suhteellisen uuden kentän käännöstieteen alalla. Tämä pro gradu -opinnäytetyö on tutkielma yhden pelin kärkevien repliikkien tekstityksistä. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on kuvata digitaalisen pelin ruotsin- ja suomenkielisiä käännöksiä. Deskriptiivisenä tuloksena esitellään kohdetekstien käännösstrategioiden vertailu. Erityisenä tutkimuskysymyksenä on vertailla käännösten kielen suoruutta. Hypoteesi on, että kasvoja uhkaavat puheaktit ilmaistaan suoremmin suomenkielisessä kuin ruotsinkielisessä tekstityksessä. Opinnäytetyön teoreettinen tausta johdattelee pelikääntämiseen, audiovisuaaliseen kääntämiseen ja pelien lokalisointiin. Käännösstrategioiden käsittely pohjautuu teokseen Memes of translation: The spread of ideas in translation theory, jonka on kirjoittanut Andrew Chesterman (2016). Käännösstrategiat jaotellaan pragmaattisiin, semanttisiin ja kieliopillisiin kategorioihin, joihin sisältyy useita strategioita. Lähteenä kohteliaisuusteorian käsitteelle kasvoja uhkaavat puheaktit on Politeness: Some universals in language usage, jonka ovat kirjoittaneet Penelope Brown ja Stephen C. Levinson (1987). Kasvojen negatiivinen puoli tarkoittaa käsitystä henkilön toiveista toimia vapaasti ilman ulkonaisia rajoituksia, ja positiivinen puoli tarkoittaa toivetta olla muiden hyväksymä. Tutkimusaineisto on tietokonepelistä Portal 2 (2011), jossa ääniraidan lähtökielenä on englanti. Käännösanalyysissä tutkin lähtötekstin kasvoa uhkaavien aktien suhdetta vastaaviin tekstityksiin ja havainnoin käännösstrategioita. Analyysi keskittyy positiivista kasvoa uhkaaviin puheakteihin. Kohdetekstien suoruutta vertailen laadullisesti käännösstrategioiden avulla. Määrälliset tulokset perustuvat laadulliseen analyysiin ja kertovat mitä käännösstrategioita kohdeteksteissä on käytetty. Analyysin tulos osoittaa, että suomenkielinen käännös on taipuvaisempi käyttämään suorempaa kieltä kuin ruotsinkielinen käännös: 66,7 % kaikkiaan 24:stä analysoidusta kasvoja uhkaavasta aktista ilmaistaan suoremmin suomenkielisessä kohdetekstissä. Ruotsinkielisen kohdetekstin kieli on suorempaa 25,0 %:ssa kaikista analysoidusta tapauksista. Pragmaattisia käännösstrategioita esiintyy likimain yhtä usein molemmissa kohdeteksteissä. Poikkeuksena on illokutiivinen vaihto, joka on tavallisempi ruotsinkielisessä kohdetekstissä. Semanttiset käännösstrategiat ovat yleisempiä suomenkielisessä kohdetekstissä. Näistä erityisesti jakaumanvaihto on tavallisempi suomenkielisessä tekstissä. Kieliopillisia käännösstrategioita esiintyy useammin ruotsinkielisessä tekstityksessä. Aineiston tyypillisin käännösstrategia on suora käännös, joka on kieliopillinen strategia ja esiintyy useammin ruotsinkielisessä tekstissä. Käännösstrategioiden vaikutus kielen suoruuteen vaihtelee. Esimerkiksi illokutiivinen vaihto vaikuttaa tukevan kasvoa uhkaavien aktien epäsuoruutta ruotsinkielisessä tekstissä. Suoremmat johtopäätökset edellyttäisivät uutta määrällistä tutkimusta